Tässä sitä ollaan. Sunnuntaina oli kovat puheet siitä, että kirjoittaisin joka päivä ja nekin kohdistuisivat hevosiin... No... Hepot saivat eilen kevyehkön kentällä ravailu tuokion. Kuskille iski sitten kunnon talvinen flussa. En sitten viittinyt mennä kunnolla.
Nyt voisi sanoa että ketuttaa ja paljon. Kerrankin kun on kauniita leutoja talvipäiviä ja kentänpohjakin olisin kivassa kunnossa nii eiköhän mulle iske flussa... No jos yrittäis pysyä nyt edes pari päivää pois ja parannella itseään kunnolla?
Kun olen tässä tämän päivän kotona sairastellut niin Tito on tavannut sisaruksiaa ja saanut painia niiden kanssa puoli päivää. Näin illalla pikku mies onkin ihan rätti :) Nii ja sitten Tito osaa jo istua.
Moni kakku päältä kaunis. Siinä on asia joka askaruttaa paljon. ainakin mua... Mitä jos kakku ei ole edes päältä kaunis? Mitäs sit tehdään. Olen suunnitellut että kun valmistus haluun olla silloin niin sanotusti uudelleen syntynyt. Ehkä minussa uudelleen syntyminen tarkoittaa heiman vaatekaapin uudistusta ja tukan laittamista uuteen uskoon. Saas nähdä pitääkö tälläinen suunnitelma edes kevääseen asti :)
Ehkäpä täst vielä syntyy jotain. Pikku hiljaa hyvä tulee. Nii ja kyllähän se vanhakin oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti