Sairaita Sairaan perään...

Uusi vuosi toi tullessaan tulehtuneen viisaudenhampaan jonka seurauksena ensin kuski oli toipilaana viikon verran. Sen verran tujut olivat antibiootit ettei uskaltanut lähteä hevosen selkää kiikkumaan kun pelkkä kävely tuotti jo ongelmia hetkittän. Hevoset eivät kuitenkaansilloin täysin lomailleet vaan Sanna kävelytti ja puuhaili parina päivänä, yksi mukava tallityttö ratsasti Ateenan yhtenä päivänä ja Laura ratsasti yhtenä päivänä.
Silloin itse raahauduin mukaan tallille ja autoin Lauraa laittamaan hevoset kuntoon. Ensin Laura meni Ateenan, ja meni sillä kangilla. Meno näytti hyvältä! Ateena kuulema tuntui mukavammalta kuin aikaisemmin. Siinä katsellessa alkukävelin maastakäsin Vellun kanssa. Kun Ateena oli valmis tuli hevosten vaihdos.

Pienten ihmettelyiden jälkeen Vellukin näytti hyvältä. Laukka meinasi tuottaa hieman pään vaivaa varsinkin Vellulle. Laura varmaan kirjoittelee joskus jotain omaan blogiinsa. No kun kuski on vihdoin tervehtynyt niin nyt alkoi sitten taven ja hokkin mukana tuoma haavarumpa. Tänään kummatkin seisoskelivat jalat turvonneina kiitos hokinreikien. Taas kerran tuntuu ettei nallekarkin oo mennyt tasan minun kohdallani.

Pääsimme kuitenkin käymään tänä vuonna ekan kerran valmennuksessakin Takkulassa. Siellä meni ihan mukavasti ja Ahaa-elämyksiä tulee kerta kerralta enemmän. Nyt kun saisi oma istunnan ja ryhdin kuntoo niin Vellunkin on huomattavasti helpompi kehittyä.

Ei kai muuta tällä kertaa.

Kuva viime kesältä