Pitäisikö yrittää vielä kerran?

Vaikkakin henkinen motivaatio pimeyden takia on matala niin mitäs jos tämän saisi silti herätelty henkiin. Sillä vaikka pimeys häiritsee niin silti treenit hevosten kanssa ei ole ollut jäissä hetkeäkään aikaan. Vaikka kaikkea onkin tapahtunut monen hassun kuukauden aikana niin hevoset ei edes pikku Iivis ole ollut sairaslomalla koko talvena! (koputetaan puuta ettei tulekaan sairaslomaa.) Joulun alla oli kuitenkin pidimme normaalin kevyen jakson tavalliseen tapaan.

Vellun kanssa olemme olleet jokaisessa EqB-teamin tunneilla ja kehitytty minusta paljon vaikkakin matkaa on vielä paljon jäljellä.  Estetunneillakin olemme käyneet jos ei nyt aivan joka viikko niin ainakin joka toinen viikko. Vanha/uusi opettaja on tullut myös mukaan jonka kanssa yritämme jatkaa kehitystä eteenpäin.  Tällä hetkellä meillä onkin muutaman viikon valmennus tauko johtuen opettajien lomaillessa etelän lämmössä. Tavoitteita en sen koonmimmin vielä suunnitellut siitä voisin tehdä vaikka erillisen kirjoituksen.  Suuria tavoitteita ei varmaan aseteta tälle vuodelle. Suurin tavoite tulee liittymään itseeni eikä niinkään hevosiin.

Niin ja hei meidän pikku Iivari on jo kolme vuotta! Ja hevosetkin asustaa kaikki kolme saman katon alla nykyään. Tai ainakin kuvaannollisesti sillä Iivari asustaa parakki-tallissa ison tallin vieressä. Iivari muutti tuonne sen takia että pikku pirulainen alkoi olemaan liian raju sen Matti-ystävälle jonka johdosta ne jouduttiin erottamaan. Niin Iivari siis päätyi nykyiselle tallille.

Iivarin kanssa Sanna on harrastanut ahkerasti ohjas-ajoa ja se alkaakin sujumaan jo hyvin.  Itsekin olen päässyt Iivarin kanssa puuhaamaan nyt useammin kuin ennen.  Nykyään tuntuu siltä että olen kuin joku isomman luokan hevosen omistaja (vaikkakin edelleen aivan tavis) sillä minulla on TYTÖT. Tytöillä tarkoitan kahta aivan ihan mukavaa ylä-aste ikäistä ratsastaja nuorta jotka ovat voittaneet luottamukseni. Nyt voi hyvillä mielin lähteä Saksan reissuun maaliskuussa. Sinne lähtee kyllä kamera mukaan :)