Eilen kokeilin siis uutta apuohjaa. Matkalla tallille olin jo intopinkeenä toivossa että kaikki käsi ongelmani katoaisivat "naps" vaan. Vellulla oli vapaa päivä tiedossa joten Ateena joutui uhriksini. Aluksi kävelin normaalit alkukäynnit jonka jälkeen aloin ottamaan "kuminauhoja" käteen, jossa vaiheessa huomasin ettei se ollutkaan niin yksin kertaista. Aluksi joutui hieman ihmettelee ja pähkäilee mihin ohjien pää kannattaa olla ette jää kuminauhojen väliin. Käynti tuntui aluksi todella oudolle, hieman tönkölle mutta Ateena pysyi kuitenkin mukavasti kuulolla. Oikeaan suuntaan harjoitusravi oli todella hyvä ja kädet pysyi mukavasti paikoillaan ja Ateenakin näytti viihtyvän. Vasen kierros ei sit ollukkaan niin helppo, vasen kierros on Ateenalle muutenkin vaikeampi suunta eikä millään haluaisi taipua kunnolla ja näiden kanssa tuntui että se oli vielä vaikeampaa. Laukat menikin hyvin samoilla meiningeillä oikea hyvä, vasen huonompi. 
Itse en kovin ihmeellistä tehnyt Ateenan kanssa sillä olin ystävälleni jo luvannut Ateenan "terapia" ratsuksi. Ystävälläni tulee selkään aika ajoin jumiutumia ja silloin hän tulee kevyesti hieman kävelee ja keventelee jommalla kummalla. Hän joutui myös kokeilemaan collieria. Hän huomasi sen että ravissa oli helpompi pitää kädet paikallaan, mutta niin hän kun minäkin olisin toivonut että piuhoja olisi voinut vielä pidentää muutamalla sentillä. Loppu ajasta alkoi tuntumaan, että on ratsastanut hieman selkä kyyryssä koko ajan. Kuitenkin kokeilusta jäi positiivinen mielikuva ja Ateena ainakin vaikutti tyytyväileltä enemmän paikallaan olevaan käteen. En nyt vitsi enempää alkaa kirjottelemaan. Itse tykästyin vaikkakin joutuu hieman totelee erittäin matalaan käteen, mutta ehkä tohon tottuu.
 |
| Iivari heinäku -13 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti